torstai 6. kesäkuuta 2013

Tosielämän Gossip Girlit vauhdissa!

Meikähän muutti Kreikkaan virallisesti 29.8.2012. Täällä on siis oltu jo päälle yhdeksän kuukautta. Välillä kävin Suomessa pyörähtään kolmisen viikkoa ja Pariisissa vajaan viikon, joten periaatteessa oon Kreikassa asunu nyt 8 kuukautta.

Suomen - ja varsinkin Oulun - pölyt on siis hyvin karisseet kintuistani jo pois. Tästäkin huolimatta, vielä näinkin pitkän ajan jälkeen, korviini kuuluu tosielämän Gossip Girlien kokousmateriaaleja!

Niin, se on mielenkiintoista miten ihmiset jaksaa juoruilla. Jopa henkilöstä, joka ei ole ollut maisemissa piiiitkään aikaan. Ja mikä on vieläkin ihmeellisempää, on se, että ne juorut kantautuu tänne Rodokselle asti. 3300 kilometrin välimatka ei sekään ole liian pitkä, etteikö juorut kantautuisi korviin!

Kaikkihan meistä varmasti tiedostaa, että juorut elää aina. Sinusta puhutaan, minusta puhutaan, varsinkin naapurista puhutaan. Tuo puhuu, nuo puhuu, mutta puhut sinäkin, ja puhun kyllä minäkin välillä. Joka tapauksessa tässäkin hommassa pitäisi mun mielestä mennä jokin raja. Niiden tosielämän Gossip Girlien pitäisi itse ymmärtää se jokin raja, josta pitää kiinni. Mutta ehei, joillakin heistä ei ole mitään rajoja. Pääasia, että juorut kulkee ja kantautuu mahdollisimman pitkälle!

Lopputuloksena siis sain eilen suomipuhelimeeni tekstiviestin, jossa ilmoitettiin että juttua on kuultu. Vau, siis siitä piti oikeen lähettää mulle tekstiviesti?! No, kyseinen neiti X olisi varmasti ilmoittanut asiastaan feispuukissa, mutta perkele ku menin bloggaamaan tämän henkilön siellä muutama päivä sitten. Mikä neuvoksi? Lähetämpä tekstiviestin, joo!

Kyseessä ei siis ollut hyvä suomalainen ystäväni, joka velvollisuuden tunteessaan ilmoittaisi minulle ihmisten puhuvan paskaa minusta. Ehei, vaan Gossip Girl neiti X päätti ihan itse ilmoittaa, että juttua on kuultu. Tekstiviesti ei tietenkään paljastanut sitä, että mitä siellä minusta on oikein kuultu, mutta pääasia kuitenkin, että jotain on kuultu! Ja toinen pääasia, tästähän pitää ilmoittaa asianomaiselle itselleen, että nyt on kuultu jotain!

Tekstiviestin ollessa luonteeltaan erittäin veemäiseen sävyyn kirjoitettu, ja selvästi tarkoitettu loukkaamaan minua erittäin syvästi, tyydyin vastaamaan siihen nasevan sarkastiseen sävyyn lyhyesti. Toki tällaisessa on aina se vaara, että vastaanottaja ei ymmärrä viestin sarkastista luonnetta vaan ottaa sen kirjaimellisesti, mutta tässä tapauksessahan parhaimmat naurut saa minä itse.

Joka tapauksessa, tiedän neiti X:n lukevan blogiani (pakkohan sen on lukee, jos mun vanha Oulun elämä kiinnostaa noin paljon, että juoruillaan ja lähetetään siitä mulle vieläpä tekstiviestiä Kreikkaan asti!) niin täten haluan tarjota vielä kattavan vastauksen tähän vastaanottamani tekstiviestiin tämän blogini kautta. Esitän vastaukseni pienen tarinan muodossa....:

Tiesittekö, että Afrikan länsirannikolla juuri Kamerunin vieressä sijaitsee valtio nimeltä Päiväntasaajan Guinea. Se koostuu mantereella sijaitsevan pienen aluuensa lisäksi useista pienemmistä saarista. Yksi näistä saarista on nimeltään Annobón, jonka koko on vain 17 neliökilometriä.

www.skyscrapercity.com
Annobónin saarella asuu noin 5000 asukasta, joista osa elää alkukantaiseen tyyliin perinteikästä heimo-elämää saaren keskiosan sademetsissä. Yksi näistä heimoista on nimeltään Naftali, johon kuuluu vajaa 40 henkilöä.

personal.telefonica.terra.es
Naftalin heimo on asunut alueellaan jo vuosisatojen ajan. Heimon ylpeyden aihe on esi-isien esi-isien pystyttämä toteemipaalu, joka sijaitsee pienellä aukiolla juuri heimon kylän ulkopuolella. Heimo kerääntyy toteemipaalun ympärille juhlimaan, uhraamaan ruokaa jumalille, ja rukoilemaan.

en.wikipedia.org
 Vanha legenda kertoo, että henkilö, joka onnistuu kiipeämään toteemipaalun huipulle ja koskettamaan sen päälakea kädellään, saa ikuisen onnen, joka kestää vielä kuoleman jälkeenkin. Toteemipaalu on niin korkea, että vain yksi henkilö koko heimon historian aikana on onnistunut kiipeämään sen huipulle saakka. Tämä henkilö oli nuori mies nimeltä Pipa, joka eli Naftalin heimossa jo vuosisatoja sitten. Urotyönsä kunniaksi Pipa asetti toteemipaalun päälaelle kauniin kiven, jonka hän oli kerännyt rannalta samana aamuna.

www.goodreads.com
Ja sitä vitun pientä kiveäkin kiinnostaa, että mitä juttua siellä Oulussa minusta on oikein kuultu.

1 kommentti: